Näyttelyt

VAIHE 0 – Tyhjä joukko tarkastelee tyhjyyden tematiikkaa ja problematiikkaa taiteen luomisen kontekstissa. Onko teos, jolle ei ole ennalta määriteltyä tarkoitusta tai päämäärää jollakin tavalla tyhjä? Voiko tyhjäksi kutsua teosta, jolle voi antaa eri merkityksiä eri yhteyksissä? Vaikuttaako sarjallisuus käsitykseen teoksen sisältämästä merkityksestä? Onko teoksella ylipäätään sisäistä merkitystä?

Kuvataiteilijat Satu Karhumaa ja Niko Skorpio lähestyvät tyhjyyteen liittyviä kysymyksiä ihmiskasvojen kautta. Karhumaan keraamiset veistokset hyödyntävät 3D-mallinnuksen, valusaven ja muottitekniikan toisteisuutta. Skorpion muste-sekatekniikkakuvien lähtökohtana on sattumanvaraisesti valittuja tuntemattomien ihmisten kasvokuvia.

Satu Karhumaa: ”Pohdin identiteettien muodostumista, persoonia ja stereotypioita, yksilön moninaisuutta ja massojen yhtenäisyyttä, yhteiskunnan kohdistamaa painetta yksilöön ja yksilön selviytymismekanismeja. Tarkastelen, miten persoonattomalla hahmolla voi ilmaista tunteita. Minua kiehtoo mekaniikan ja ihmisyyden välinen suhde.”

Niko Skorpio: ”Työskentelyni on intuitiivisten tilojen kartoittamista. Suosin sattumaa ja muita kontrollia hylkiviä keinoja voidakseni luovuttaa ohjakset alitajuisille voimille. Jonkin epäinhimillisen tavoitteleminen kertoo ehkä jotain ihmisenä olemisesta tässä ajassa ja tilassa.”

VAIHE 0 avaa Humppilassa asuvien ja työskentelevien Karhumaan ja Skorpion yhteiskuratoitujen näyttelyjen sarjan. Seuraava, VAIHE I, nähdään Porissa 3H+K -galleriassa syys-lokakuussa.

Pilviä eteisessä

Kun joku astuu ovesta, kuka saapuu tai lähtee? Milloin voi sanoa tuntevansa itsensä tai toisen? Miltä näyttää se, joka on poissa?

Yritän katsoa ulos ja sisään. Miltä näyttää näkymätön ja piiloon jäävä? Ihmisessä asuu kaikenlaista, mikä saattaa näkyä muille pieninä välähdyksinä. Hiljainen ja vakava voi olla elämää täynnä. Näkymätön voi jättää itsestään näkyviä vihjeitä.

Vaikka me kuinka toisiamme katsomme, niin mitä lopulta näemme, ja mitä mahtaakaan jäädä näkemättä?

Julia Savtchenko (synt. 1987) on Helsingissä asuva kuvataiteilija, kuvittaja ja lastenkirjailija. Hän on syntynyt ja viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Joutsenossa. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta ja työskentelee tällä hetkellä Helsingissä. Pilviä eteisessä -näyttelyn teokset ovat syntyneet vuosina 2016-2021. Maalauksissaan Savtchenko pyrkii yhdistämään ihmisyyden teemoja luonto- ja satuaiheisiin.

Näyttelyn teokset ilmaisevat kaikkea sitä näkymätöntä mitä esineet kätkevät sisälleen. Ryynästä kiehtoo ihmisen ja esineen välinen suhde; esimerkiksi se, millaisia merkityksiä esineisiin tallentuu ja kuinka ne luovat identiteettiä ja minuutta. Työ sai alkunsa alkoi koruista ja niihin liittyvistä tarinoista. Nykyisin se käsittää laajemmin esineitä, jotka kulloisessakin hetkessä saavat merkittävän roolin. Tästä hetkellisestä näkökulmasta juontaa myös näyttelyn nimi “Sinä päivänä kun”.

Osa teoksista pohjautuu havaintoihin ihmisistä ja esineistä. Taiteilijan suosikkeja ovat toistuvat kohtaamiset tuntemattomien kanssa, jotka tapahtuvat jokaisella kerralla samalla tavalla. Kuten joukko miehiä, jotka arkiaamuisin istuskelevat keskustan kahvilassa kahvikupit edessään. Tai työmatkalla ohitse kulkeva nuori mies muovikassi kädessään. Teokset tulkitsevat heidän tarinaansa abstraktissa muodossa.

Ryynäsen taiteen juuret ovat korutaiteessa, mistä syystä keho näkyy teoksissa tavalla tai toisella. Osa on päälle puettavia, osa ei. Teoksissa on kehoon ja kantamiseen liittyviä viittauksia kuten kahvoja sekä iholla risteilevää viivojen verkostoa.

Hanna Ryynänen on Lappeenrannassa asuva kuva- ja korutaiteilija. Uusimmissa teoksissaan hän yhdistelee monialaisesti eri tekniikoita ja materiaaleja kuten värikästä graniittia, kierrätettyjä koruja sekä videota.

Tätä näyttelyä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus sekä Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto.

www.hannaryynanen.com
@hannajuulia

Valve

Maija Ojanen (s.1981) on Jyväskylässä työskentelevä kuvataiteilija (TaM), joka on taiteen tekemisessään keskittynyt maalaamiseen vesiliukoisin menetelmin, sekä piirtämiseen musteella ja värikynin. Ojanen on opiskellut kuvataiteilijaksi Satakunnan Ammattikorkeakoulussa Kankaanpäässä ja Aalto Yliopistossa Helsingissä. Ojasen näyttelykokonaisuus muodostuu sarjasta mustepiirustuksia, joissa kuva kudotaan musteviivoista. Musteesta muodostuu maailma, jossa todellisuus on yhä läsnä, mutta arjen logiikka ei päde, vaan ihminen liikkuu jossain tietoisen ja tiedostamattoman rajamailla. Teosten surrealistisessa maailmassa ihmisen sisäisen ja ulkoinen maailma kohtaavat ja muodostavat yhdessä maailmassa- olemisenkokemuksen. Teosten symboliikka on monitulkintaista ja hienovaraisesti kantaaottavaa. Ojasen teokset käsittelevät ihmisenä olemista, elämän ja kuoleman kiertokulkua, sekä transformaatiota. Myös luonto ja ympäristö ovat läsnä ja sitovat tiettyyn paikkaan ja elinympäristöön, sekä luonnon prosesseihin. Myyttien, satujen ja itämaisen filosofian kautta Ojanen on löytänyt teemoja ja aiheita työskentelyynsä, jonka keskiössä on maailmankatsomus, ihmiskäsitys, sekä olemassaolonkokemus. 

Piirustusten keskiössä on naisen irti leikattu pää. Uhrattu pää voidaan kokea merkityksiltään, sekä positiivisena tai negatiivisena. Irti leikattu pää voidaan mieltää pelkoa, kauhua, kostoa, traumaa ja kuolemaa kuvaavana elementtinä tai sitten sen voi nähdä positiivisessa valossa kuvaamassa pelon voittamista, pyhyyttä, puhtautta, sielua ja valaistumista. Irtopään voi tulkita niin transformaation ja mielen ja ruumiin välisen kahtiajakoisuuden symbolina kuin mestaamiseen tai itsensä uhraamiseen liittyvänä elementtinä. Itsensä uhraamista voidaan ajatella transformaation välineenä ihmisen psyykkiseen ja henkiseen kehitykseen, kasvuun ihmisenä ja harmonian löytämiseen itsensä ja maailman välillä. Tällöin tavoitteena on hyväksyä kuolema ja kaiken muuttuvuus. Keho muuttuu kuoleman hetkellä pelkäksi tyhjäksi ja tarpeettomaksi kuoreksi, joka voidaan aivan hyvin hyödyntää toisten olentojen ravinnoksi. Eläinten ruuaksi päätynyt ruumis kertoo elämän kunnioittamisesta ja kuolemasta ensisijaisesti henkisenä tapahtumana. Se, mihin ollaan kiinnytty fyysisesti, tunteiden kautta, mielen tasolla ja henkisesti, annetaan kaikille muille olennoille. Yhtä lailla kuin ruumis myös oma itse, tila ja aika ovat suhteellisia. Mieleen puhkeavat ajatukset eivät ole omia. Ne ovat vain läpikulkumatkalla. Kun peloista ja maailmassa olemisesta päästä irti on mahdollista vapautua. 

Näyttelyä on tukenut: Keski-Suomen Kulttuurirahasto
Taike

www.maijaojanen.com 
https://www.instagram.com/maijaojanen_art

FORSIT (lat. ehkä, ongelma)

Mari Liimataisen puupiirrokset pohtivat umpikujia ja ulospääsyjä. Henkilökohtaiset ja kollektiiviset kokemukset lomittuvat, kun arkisten ympäristöjen, ilmiöiden ja muutosten aikaansaamat sisäiset liikahdukset kulminoituvat viivoiksi. Joskus polku poukkoilee tai on saavuttamattomissa. Toisinaan mieleen nousee möykky tai useampikin.

Mari Liimatainen on Juvan Tuhkalassa työskentelevä kuvataiteilija ja taidekasvattaja. Liimatainen työskentelee erilaisten kulttuuriympäristöstä nousevien teemojen parissa mm. grafiikan menetelmin ja perinteisin käsityötekniikoin kuten kirjoen. Hänen teoksensa ovat usein tilallisia ja ajallisesti muuntuvia kokonaisuuksia.

Koulutukseltaan Liimatainen on FM (kulttuuriympäristön tutkimus), kulttuurialan opettaja AmO ja kuvataiteilija YAMK. Hän on mm. Suomen taidegraafikot r.y.:n jäsen. Viimeisimmät näyttelyt hänellä ovat olleet Galleria Rajatilassa Tampereella 2020, Taidekeskus Ahjossa Joensuussa 2020, Savonlinnan maakuntamuseossa 2019, Galleria Forum Boxissa 2019 ja Riihimäen taidemuseossa 2019.

Liimatainen pitää grafiikan työprosessissaan erityisesti kaivertamisesta. Laatat saavat innoituksensa usein koetuista tai havaituista jäljistä. Vedostettaessa laattojen kuviot toistuvat, lomittuvat ja muodostavat omia tarinoitaan. Lopulliset teokset syntyvät tilassa, kun vedokset etsivät omat muotonsa ja paikkansa kulloisenkin hetken ehdoilla. Vedoksen pyhyyden rikkominen, hiljainen kantaaottavuus ja ilottelu tekemisen kanssa kiinnostavat Liimataista.

www.mariliimatainen.fi